Voi hyvänen aika...

Johan on ollut taas meininkiä! Kuluvan viikon maanantaina eräs rempseä yhteisö matkasi Virroille viettämään yhteisöllisyyspäiviään. Majoituspaikkanamme oli messevät hirsimökit järven rannalta, tietysti kaapelitelevisioilla, omilla saunoilla ja muilla herkuilla varustettuna! Kun päivän asiaosuus oli saatu hoidettua, alkoi perinteinen paiskominen lähes kahdensadan henkilön voimin.

Valoitetaanpa hieman muutamia yksittäisiä tapahtumia illan kulusta. Yhteen asti yöhön paiskottiin menemään salissa karaokea laulellen ja tietysti mökäöljyä kitaten. Eräs yhteisömme vanhempi virkahenkilö teki heti alkuun asiat selväksi nuoremmalle kollegalleen.. Tämä nuorempi apina rupesi aukomaan hieman päätään, kunnes vanhempi herrasmiehemme sai tarpeekseen turhasta parran pärinästä.. Seuraavaksi kuului: "Perkele, täällähän ei mitkään junnut hypi silmille!" ja samalla tehtiin selväksi kuka onkaan se kukko tunkiolla. Oikein!

Eräs nimeltämainitsematon mieshenkilö puolestaan saapui naapurien mökkimajoitukseen pelleasussaan yhden jälkeen yöllä.. Pian alkoi vaatteet lentelemään päältä, samalla kuului jokseenkin vihaisen oloisia käskyjä: "Anna viinaa, anna viinaa!". No, ei se tähän jäänyt.. Kyseisen henkilön istuessa aataminasussa pöydän ääressä, sattui hänen silmiin erään hemaisevan naishenkilön mikälie erikoishiusgeelipurkki. Sankarimme siirtyi heti tuumasta toimeen, ruttasi purkista läjän geeliä käteensä levittäen sen suoraan intiimeille alueilleen. Tämän jälkeen alkoi käsi tekemään perinteistä eteen-taakse liikettä kyseisen henkilön samanaikaisesti äänehdellessä infernaalisesti. Samainen henkilö oli myöhemmin ensin oksentanut sohvalle, sen jälkeen laskenut toisen, myös ureana tunnetun eritteen samaan syssyyn. Tätä voi kait kutsua jo apinoinniksi?!

Viini virtasi, saunat pöhisi ja meininki oli kohdillaan pitkälle aamuun asti. Kaikkea ei luonnollisesti pysty muistamaan, viimeiset taisivat mennä nukkumaan jossain yhdeksän aikoihin aamulla. Kaveri tulikin sitten aamulla herättelemään, ja mieli alkoi tehdä aamupalalle.. Suunnitelmat muuttuivat suhteelisen nopeasti, kun kaveri tokaisi: "Vitut tässä enää mihinkään aamupalalle lähdetä, bussi lähtee takas Jyväskylään viiden minuutin päästä!". No, ei muuta kun bussissa pari tasoittavaa alle ja taas paiskomaan.. Keskiviikkona olo oli kyllä sen mukainen, Stetsonmies tosin jatkoi vielä torstaihin ja taitaa olla taas tänään lauantaina radalla. Siinä sitä meininkiä!